Tähän taloon harva haluaa asiakkaaksi
Hovioikeudenneuvos Tea Kangasniemi (oik.) kurkkaa alas käräjäoikeuden aulaan, jossa Helsingin oikeustalon toimijat esittäytyivät avoimien ovien päivänä.
Helsingin oikeustalon järjestämä avoimet ovet kiinnostivat monia. Aiemmasta vastaavasta päivästä – jona ketään ei tuomittu – olikin jo kymmenen vuotta.
Teksti ja kuvat: Pipsa Sinkko-Westerholm
Aika jännää, tuumivat Lauttasaaren yhteiskoulun yhdeksännen luokan oppilaat Helsingin oikeustalolla. Oona Hiltunen, Vilma Päivärinta ja Helmi Brunila ovat saapuneet Salmisaarentalolle luokan ja yhteiskuntaopin opettajansa kanssa. Käynnissä syyskuun lopulla on harvinainen avointen ovien päivä.
Neljän tunnin aikana käräjäoikeuden aulassa omilla pisteillään esittäytyy talon toimijat: käräjäoikeus, hovioikeus, syyttäjät, oikeusapu, velkaneuvonta ja edunvalvonta. Talon saleissa on käräjäoikeuden näytösistuntoja ja -sovitteluja, joissa havainnollistetaan oikeusjärjestelmän toimintaa oikeassa ympäristössä.
Nuoret ovat menossa seuraamaan rikosoikeudenkäyntinäytöstä. Kaikki heistä ovat oikeustalolla ensimmäistä kertaa ja toivovat, että asiaa sinne ei oikeasti tulisi koskaan.
Lauttasaaren yhteiskoulun yhdeksäsluokkalaiset Oona Hiltunen (vas.), Vilma Päivärinta ja Helmi Brunila vierailivat oikeustalolla yhteiskuntaopin opettajansa kanssa.
Kuulutus pyytää ihmisiä sisään istuntosaliin. Väkeä on paljon, mutta kaikki mahtuvat saliin ja sen lehtereille. Paikalla on ainakin 40 ihmistä.
Rikosoikeudenkäyntinäytöksessä käsitellään kuvitteellista pahoinpitelyä. Tuomarina toimii Milja Wallin, joka oikeasti on hovioikeudenneuvos eli tuomari hovioikeudessa. Myös istunnon syyttäjä, asianomistaja eli uhri, vastaaja eli syytetty, heidän avustajansa sekä saliin kutsuttava todistaja ovat oikeustalon henkilökuntaa omassa tai toisessa roolissa.
Tuomarin aloituksen jälkeen syyttäjä lukee syytteen: kuinka vastaaja Mallikas on lyönyt asianomistaja Juoniota pullolla päähän Ravintola Kaljabaarissa uudenvuodenyönä. Lyönnin seurauksena asianomistajalta katkesi kaksi etuhammasta. 20 minuuttia kestävässä näytöksessä käydään läpi oikeudenkäynnin vaiheet. Lopuksi tuomari ilmoittaa, että päätös annetaan kansliatuomiona eli kirjallisesti 14 päivän kuluttua.
”Mutta mikä oli tuomio”, kysytään heti perään yleisöstä.
”Kolme kuukautta ehdollista vankeutta”, tuomari kertoo. Sekä päälle vahingonkorvaukset.
Edellisen kerran talossa järjestettiin avoimet ovet kymmenen vuotta sitten. Apulaissyyttäjät Vilma Saari ja Erik Kemppainen olivat silloin vielä teini-ikäisiä, eikä kummallekaan oikeustalo ollut tuttu. Talossa molemmat nuoret syyttäjät ovat aloittaneet kuluvana vuonna. Kemppainen tiesi jo varhain haluavansa syyttäjäksi.
”Koen tässä työssä onnistumisen tunteita. Vaikka työtä on paljon, se on palkitsevaa”, Kemppainen sanoo. Saarelle työskentely syyttäjänä oli syy hakea opiskelemaan oikeustiedettä.
”Työ on hyvin mielenkiintoista. On hienoa päästä vaikuttamaan yhteiskunnallisiin asioihin”, Saari kiteyttää.
Toinen näytös on riita-asian sovittelu. Kyse on pariskuntien Terävä ja Valtonen tonttien rajariidasta. Näytöksessä käydään läpi sovittelun vaiheet pikaisella tahdilla. Todellisuudessa sovittelu kestäisi jopa useita työpäiviä. Sovittelussa pariskunnat pääsevät sopuun, kun Valtoset lupaavat antaa Teräville palan tontistaan toisesta kohtaa, mistä ensin riideltiin. Sopuun päästiin nopeammin ja halvemmalla kuin oikeudenkäynnin kautta.
Helsingin Ruoholahdessa sijaitseva Salmisaarentalo oli ennen oikeustaloa Alkon viinatehdas, keskusvarasto ja pääkonttori.
Sovittelunäytöstä oli seuraamassa Sakari Ranta. Hän kuuli avoimien ovien päivästä vaimoltaan, joka sai tiedon kaveriltaan. Rannalla on alkamassa rajankäyntiriita omalla tontillaan Kauniaisissa ja hän tuli paikalle tietoa saadakseen.
”Ihan hyvä, että tällaisia päiviä järjestetään. Sain täältä tarvitsemaani tietoa ja pohdimme nyt, olisiko asiassamme mahdollista mennä sovitteluun”, Ranta kertoo.
Hovioikeuden pisteellä tyylikkäinä puvuissaan seisovat hovioikeudenneuvokset eli tuomarit Tea Kangasniemi, Samuli Yli-Rahnasto ja Pertti Lenkkeri sekä asessori Miia Nurminen. He kertovat, että päivä sujui oikein mukavasti ja väkeä riitti. Pöydän luona vieraili muun muassa opiskelijoita kysymässä alan työmahdollisuuksista.
Päivään osallistui enemmän ihmisiä, kuin osattiin ajatellakaan, Kangasniemi sanoo.
Paikalla oli kouluryhmiä, talon henkilökunnan perhettä ja ystäviä sekä kiinnostuneita kansalaisia. Koska talolla ei juhlapäivänä pidetty oikeita istuntoja, osallistui päivään myös paljon talon omaa väkeä.
”Historialuennoilla kaikki halukkaat eivät edes mahtuneet istumaan”, Kangasniemi kertoo.
Onnistunut ja suosittu päivä saa toivomaan, että oikeustalon avoimia ovia olisi useamminkin kuin kerran kymmenessä vuodessa. Tosin käräjäoikeuden istuntoja voi mennä seuraamaan kuka tahansa, sillä niihin on yleensä vapaa pääsy. Vain osa istunnoista määrätään salaiseksi istunnon alussa. Sellaisia voivat olla esimerkiksi alaikäisiä koskevat oikeudenkäynnit.
Artikkeli julkaistiin marraskuun 2024 lehdessä. Lue koko juttu näköislehdestä klikkaamalla TÄSTÄ