Kohti pilvenpiirtäjien kaupunginosaa
Rakennukset valmistuvat aikaisintaan 2030-luvun alussa.
Teksti: Rauno Hietanen
Alueestamme on kasvamassa pilvenpiirtäjien kaupunginosa.
Itämerentorille Ruoholahteen on tulossa peräti 29-kerroksinen toimistotalo. Rakennus olisi noin 120 metriä korkea. Sataa metriä pidetään yleisesti pilvenpiirtäjän rajakorkeutena. Vertailun vuoksi nyt paikalla oleva tornitoimisto eli Itämerentorni on 66 metriä korkea. Pilvenpiirtäjä tulisi tähän vanhaan torniin kiinni, ja torneilla olisi yhteinen sisäänkäynti.
Lähes yhtä korkea, noin 93-metrinen rakennus on suunnitelmissa Itämerentorin lähelle toiselle puolelle Porkkalankatua. Lepakonaukion 24-kerroksinen (osin 18-kerroksinen) tornitalo tulisi kiinni nykyiseen Ilmarisen taloon.
Samassa asemakaavamuutoksessa pari korttelia itään, Itämerenkatu 5:een suunnitellaan 13-kerroksista toimistotaloa. Kyseisellä kohdalla on nyt piha-alue ja joitakin istutuksia. 13-kerroksisenakin rakennus olisi selvästi Itämerenkadun alkupään korkein rakennus. Tämän rakennuksen katutasoon olisi tulossa myymälätiloja.
”Tässä on kolme eri hanketta niputettu samaan asemakaavamuutokseen”, kertoo Länsisataman aluerakentamisen projektinjohtaja Tuomo Sipilä Helsingin kaupungilta.
Massiivisen täydennysrakentamisen taustalla on tontinomistajien toivomukset, Sipilä kertoo. Heillä on halua kehittää tonttejaan niin, että ne paremmin vastaisivat nykyajan toimistotarpeita.
Asemakaavamuutos myös tukee kaupungin strategiaa, jossa täydennysrakentamista tehdään erityisesti raideliikenteen varrella ja asemien lähellä. Ruoholahden metroasema on aivan Itämerentorin vieressä.
Toimitiloja tulisi yhteensä 47000 kerrosneliömetrin verran. Työtiloja tulisi arviolta 3300 hengelle.
Sipilän mukaan Ruoholahden alue elää eräänlaista renessanssia.
”Alue on jo kertaalleen rakennettu, ja nyt kiinteistönomistajat ovat selkeästi kiinnostuneita kehittämään omia tonttejaan. Ruoholahti on kuitenkin useamman vuosikymmenen ikäinen alue.”
Asemakaavaa muutettaessa kaupungin on tarkoitus muuttaa Itämerentori viihtyisäksi.
Sipilän mukaan tori jää lähes entisen kokoiseksi, vaikka siihen tuleekin pilvenpiirtäjä. Alikulkukäytävää Lapinlahden puolelle joudutaan kuitenkin taivuttamaan torin puolella muutama metri poispäin pilvenpiirtäjästä.
”Rohkenen väittää, että tori on tällä hetkellä kaikkea muuta kuin luokseensa vetävä. Nyt on huikea potentiaali kehittää sitä.
Havainnekuviin torin keskelle on piirretty pieni porrastettu kukkula, joka Sipilän mukaan kannustaa viihtymään aukiolla. Itse pilvenpiirtäjän katutasoon olisi tulossa kahvila ja aulatilaa torin jatkeeksi.
”Nyt on hyvä hetki tuoda ilmi ajatuksia, mitä torille voisi tulla”, Sipilä vinkkaa paikallisille asukkaille.
Parhaimmassa tapauksessa pilvenpiirtäjä ja muut rakennukset olisivat valmiita vasta 2030-luvun alkupuolella.
Asemakaavamuutoksen tarkistettu esitys ehtii aikaisintaan syksyllä lautakuntaan. Hyväksyntä asemakaavalle tulisi aikaisintaan talvella 2025.
Korkea rakentaminen kuitenkin herättää usein paljon keskustelua, joten pari vuotta voi realistisesti laskea sille, että kaavaa käydään läpi eri oikeusasteissa.
”Sitten ollaankin jo vuodessa 2027 jolloin käynnistyisi tarkempi suunnittelu, joka sekin vie vuoden pari”, Sipilä laskeslelee.
Päälle vielä tarkempi suunnittelu ja useamman vuoden rakennustyöt, jolloin ollaan jo tukevasti 2030-luvulla.
Hyvä kysymys on, että tarvitaanko kaupunkiin lisää toimitilarakentamista, kun jopa miljoona neliömetriä toimistotilaa lojuu tyhjillään eri puolella Helsinkiä. Ruoholahteen on juuri valmistumassa We Land -toimistotila parisataa metriä länteen Itämerentorista.
Sipilä sanoo, että toimistorakentamisen tarvetta ihmetellään usein.
”Uusiin tiloihin, jotka ovat hyvällä sijainnilla ja vastaavat nykypäivän tarpeita, ohjautuu uusia käyttäjiä.”
”Ja onhan se kuitenkin kiinteistönomistajan intressi, että jos on tilaa mikä ei tuota ja palvele nykyistä käyttöä, niin aika nopeasti kiinteistönomistaja lähtee hakemaan ratkaisuja millä saadaan tilanne muutettua.”
Lue koko juttu maaliskuun 2024 printtilehdestä tai sen näköisversiosta TÄSTÄ