Jätkäsaaren yössä pelikauppa käy vilkkaana

Sami Pyyhtiä tuli Vantaalta asti hakemaa Playstation-pelin Verkkokauppa.comin 24h-kioskista heti kun vuorokausi oli vaihtunut. Myyjä Tony Häkkinen kertoo, että moni asiakas käy pelinjulkaisupäivänä keskiyöllä ostamassa pelin itselleen.

 

Verkkokauppa.comista haetaan myös limua ja sipsejä öisin. Energiayhtiö Helenin voimalaitoksella yövuorolaiset tuntevat toisensa paremmin kuin vaimonsa.

 

Maanantai vaihtuu tiistaiksi. Minuuttia yli puolenyön Sami Pyyhtiä pitelee peliä käsissään. Hän on tullut varta vasten Vantaalta Jätkäsaareen hakemaan uunituoretta Assasins Creed – Odyssey -peliä, sillä Verkkokauppa.comin ympäri vuorokauden oleva myymälä on ainoa paikka, mistä pelin saa heti vuorokauden vaihtuessa käteen.

Pelin olisi voinut ostaa ja ladata netistäkin, mutta moni haluaa edelleen fyysisen kappaleen itselleen.

”Aion pelata ainakin muutaman tunnin, mutta täytyy mennä kahdeksitoista kouluun huomenna”, Pyyhtiä kertoo ja kiirehtii ulos.

Myyjä Tony Häkkinen kertoo, että tyypillinen asiakas Verkkokauppa.comin 24h-kioskissa on nuori mies tai muutaman hengen porukka, joka hakee limua ja sipsejä.

Pelijulkaisut ovat oma ilmiönsä. Ne tulevat saataville usein maailmanlaajuisesti samana päivänä.

”Yleensä kun FIFA- tai NHL-pelit julkaistaan, niin täällä on hyvin monta jonottamassa peliä ennen puoltayötä.”

Maanantain ja tiistain välinen yö on Häkkisen mukaan viikon hiljaisimpia.

Moni asiakkaista on tilannut tuotteensa etukäteen ja noutaa nyt ostoksiaan hiljaisina alkuyön tunteina. Häkkinen ja toinen yömyyjä noutavat vähän väliä varastotiloista heille tuotteita.

Kahden nuoren miehen ja yhden nuoren naisen mukaan lähtee pieni lava Fanta-limua ja ainakin kuusi pussia sipsiä. Bileet käynnissä?

”No ei, tuli tylsää niin lähdettiin vähän ostelemaan. Eikä nämä edes riittäisi mihinkään bileisiin”, nuori kommentoi.

Verkkokauppa.comin kioskissa on myös Suomen ainoa 24h-posti.

”Täällä käy yllättävän paljon pakettien hakijoita, jotka eivät pääse niitä päivisin hakemaan”, Häkkinen sanoo.

Häkkisen työvuoroon kuuluu myös kioskimyymälän hyllyjen täydennys, noutamattomien postipakettien palautus ja ostoskärryjen keräys aulasta ja parkkihallista kakkoskerrokseen.

”Meillä on 260 kärryä ja kuusi mahtuu hissiin kerrallaan. Se on ehkä eniten aikaa vievä tehtävä.”

Ja sitten on vielä virtsaava jättiläinen eli Tommi Toijan Bad Bad Boy -veistos.

”Osa patsaassa kiertävästä vedestä aina haihtuu johonkin. Kun on vapaa hetki, niin viemme letkun ulos ja annamme sen olla siinä monta tuntia. Välillä voi mennä kaksikin päivää, että patsasta ei joudu täyttämään.

Yötyöläisten määrä kasvaa 12. marraskuuta lähtien, kun Ruoholahden ostoskeskuksen K-Citymarket aloittaa 24h-myymälänä.

 

Securitaksen vartija Roope Rouvali valvontakopin edessä Länsisatamassa.

 

Länsisataman uudehkon terminaalirakennuksen takana Securitaksen vartija Roope Rouvali katselee näyttörivistöä pienessä vartiointikopissa.

”Rutiinilla tämä menee. Tässä tietää, mitä ruuduilla kuuluu ja mitä ei kuulu liikkua”, 27-vuotias Rouvali sanoo.

Rouvali painaa pöydällä olevaa nappia, ja huoltoauto ajaa portista läpi jossain Helsingin satama-alueella.

”Tässä samassa paikassa on kaikkien satama-alueiden valvonta.”

Rouvalilla on pari yövuoroa kuukaudessa. Päivisin hän opiskelee Aasian tutkimusta ja uskontotieteitä Helsingin yliopistolla. Haaveena on  ura diplomaattina, vaikka ”kilpailu on kovaa”.

Hereillä pysymiseen Rouvalilla on äänikirjojen lisäksi yksi hyvä neuvo.

”Auttaa tosi paljon, jos ei syö öisin, varsinkaan hiilihydraatteja.”

 

Ismo Karmakainen tiimeineen valvoo yöllä, että Helenin Salmisaaren voimalaitoksen energiantuotanto toimii normaalisti.

 

Helenin voimalaitoksen valvomossa on nelisenkymmentä näyttöä. Katonrajassa näyttöjen yläpuolella kello lähentelee kahta aamuyöllä. Pullakahvit on juuri juotu.

Miehiä on työvuorossa kuusi. Naisiakin on välillä valvomoremmissä ollut, mutta tällä hetkellä meno on kovin miehistä.

Miehet ovat valvoneet yhdessä tuhansia öitä. Ryhmän esimies, vuorokonemestari Ismo Karmakainen on ollut ryhmässä jo 35 vuotta.

”Nämä kundit me tunnemme paremmin kuin omat vaimot kotona”, Karmakainen kuvailee.

Jutun juurta miehillä riittää, esimerkiksi Lada-lippiksestä, joka rikinpoistolaitoksen voimalaitoskäyttäjä Leo Remeksellä on taas päässään.

”Leksa osti tahallaan lippiksen ja yritti tarjota sitä minulle päähän. Ei Leksalla ole edes ajokorttia, ajaa vaan taksilla ja ratikalla”, Ford Mustangien harrastaja Karmakainen naureskelee.

Porkkalankadun vieressä kohoava Helenin voimalaitos tuottaa sähköä ja kaukolämpöä  verkkoon sen mukaan, mitä keskusvalvomo Kampin sähkötalosta voimalaitokselle ohjeistaa.

”Heille myös ilmoitetaan, jos tulee jotain ongelmaa. He voivat ottaa tehoja sitten tarvittaessa Hanasaaren tai Vuosaaren voimaloista.”

”Pahin mikä periaatteessa voi sattua on generaattorin putoaminen verkosta. Eli silloin mennään täysin pimeäksi. Muuta niitä ei tapahdu hyvinä vuosina yhtäkään.”

Karmakainen kertoo, että tärkeimmät osat voimalaitkosessa on kahdennettu, eli varalaite voidaan ottaa käyttöön vian sattuessa, ja vikaantunut laite saadaan usein kuntoon seuraavan päivän aikana.

Valvomoryhmä on tottunut yövuoroihin.

”Tuossa iässä kun tuo jessikka on, niin silloin  aina vähän nukutti, mutta ei enää”, sanoo valvomohoitaja Hannu Karhu ja osoittaa voimalaitoskäyttäjä Jussi Saavalaista.

Myyjä Taru Hakala täyttää Jätkäsaaren 24h-Alepan hyllyjä.

 

Reilu vuosi sitten Jätkäsaaren Välimerenkadulla aloitti yöt ja päivät läpeensä auki oleva  Alepa. Myyjä Taru Hakalan mukaan yövuoro suhahtaa Alepassa vauhdikkaasti.

Kymmeneltä illalla alkaneen työvuoronsa aluksi Hakala täyttää liha- ja eineshyllyt. Toinen yövuorolainen vastaa kassasta.

”Yleensä kahden ja puoli kolmen maissa pidämme ruokatauot, sen jälkeen laitamme hyllyihin juustot ja jugurtit. Yöllä ja aamusta tulevat Valio ja leivät”, Hakala luettelee.

”Neljän aikaan alamme siivoilemaan paistopisteitä ja viiden aikaan paistamaan uusia tuotteita, että aamuasiakkaille on tuoretta syötävää.”

”Ei siinä kerkeä uni tulla silmään.”

 

 

Miska Niemelä  on usein viimeinen salilla

 

Rokki soi punttisalilla, kun Miska Niemelä nostaa painot olkapäilleen. Kello lähestyy puoltayötä Mayor’s Gymillä Ruoholahden ostoskeskuksen neljännessä kerroksessa.

”Tähän aikaan täällä ei tarvitse odotella vuoroaan laitteelle. Saa rauhassa tehdä ja keskittyä omaan tekemiseensä”, Niemelä kertoo.

Niemelä ei ole salilla yksin. Keltaiseksi maalattujen teräspalkkien ja punaisten kuntosalilaitteiden välissä viitisen treenaaja on harrastuksensa parissa. He ovat illan vakiokasvoja.

”Käytännössä kaikki, jotka täällä nytkin näkyvät, ovat täällä loppuun asti.”

Kuntosalin hälytysjärjestelmä menee tiloissa päälle yhdeltä yöllä, mutta siihen asti saa treenata rauhassa.

23-vuotias Niemelä opiskelee molekyylibiologiaa Helsingin yliopistolla. Hän asuu Viikissä ja kulkee bussilla Ruoholahteen.

”Kun muutin Helsinkiin, niin kaverit treenasivat täällä Mayor’silla. Vaikka muutin kauemmaksi, olen silti jäänyt tänne treenaamaan.”

Opiskelijana Niemelä voi itse määrätä vuorokausirytminsä, ja hänelle yötreenaaminen sopii hyvin.

”Yleensä juon ensin kahvit tuolla respassa ja siinä tulee höpöteltyäkin, jos on kavereita paikalla. Tai sitten luen kirjaa tai luen­tokalvoja.”

Kahvin jälkeen Niemelä lämmittelee perusteellisesti, noin puoli tuntia, ennen varsinaista treeniään.

Miska Niemelä käy Viikistä asti punttisalilla Ruoholahden Mayor’s Gymillä.

 

Rauno Hietanen

rauno.hietanen@ruoholahdensanomat.fi