Jätkäsaaren pelastuskoulu on ainoa lajiaan
Janne Kilpeläinen (vas.), Tuomas Hasari (edessä), Olli Ahola (takana), Justus Pusa (harteilla), Niko Waenerberg, Björn Kullberg ja Oveis Mazangi ovat valmiita päivän savusukellusharjoituksiin. Pelastuskoulu on oppilaiden takana sijaitsevassa Huutokonttori-rakennuksessa.
Jätkäsaaren pelastusaseman yhteydessä toimivassa koulussa opiskelijat koulutetaan palomies-ensihoitajaksi.
Helsingin pelastuskoulu Jätkäsaaressa on ainoa Suomessa, jossa koulutetaan nykyvaatimusten mukaisia kahden tutkinnon palomies-ensihoitajia. Pelastusasema onkin ensisijaisesti koulutus- eli osaamiskeskus. Toki se myös nimensä mukaisesti pelastaa.
”Jätkäsaaren pelastusasemalla on yksi ensihoitoyksikkö eli ambulanssi valmiudessa 12 tuntia vuorokaudessa. Muuna aikana Jätkäsaari-Ruoholahden lähin pelastusasema on Erottajalla. Hädän sattuessa avuksi saapuu se yksikkö, mikä on kaikista lähimpänä”, kertoo Helsingin pelastuslaitoksen viestintäpäällikkö Taisto Hakala.
Jätkäsaaren Huutokonttorilla on koulutettu palomies-ensihoitajia ja paloesimiehiä sekä annettu täydennyskoulutusta vuodesta 2013. Lisäksi koulussa koordinoidaan oppisopimuskoulutuksessa olevien näyttötutkintoja.
Vuonna 2011 astui voimaan asetus, jossa vähintään toiselta ambulanssissa työskentelevältä pelastajalta vaaditaan myös terveydenhoidon tutkintoa. Nämä ensihoitoa koskevat osaamisvaatimukset siirrettiin heti samana vuonna Helsingissä osaksi pelastajatutkintoa.
Helsingin pelastuslaitoksen yksiköissä päivystää noin 75 palomies-ensihoitajaa vuorokauden ympäri. Apu saapuu Helsingissä paikalle keskimäärin kahdeksassa minuutissa hälytyksestä. Jätkäsaaren Huutokonttorille pelastusasema perustettiin vuonna 2011, koska hälytysviiveitä Lauttasaareen ja läntiseen Helsinkiin haluttiin lyhentää.
Justus Pusa (kesk.) kurssitovereineen odottelee harjoitusten alkamista Pelastuskoulun harjoitusalueella Roihupellossa.
Nykyään palomiehen tehtävät ovat monipuolistuneet ja laajentuneet siinä määrin, että tehtävänimikekin on muuttunut palomies-ensihoitajaksi. Kaikilla on sekä pelastajan että ensihoitajan koulutus. Hätätilanteessa sairaala saadaan heti paikan päälle ja voitetaan elintärkeitä sekunteja ensihoidossa.
”Palomies-ensihoitajat tekevät 24 tunnin vuoroa, josta he ovat puolet ambulanssissa ja puolet paloautossa. Lisäksi jokaiseen työvuoroon on suunniteltu koulutusta ja harjoittelua, joka toteutuu, jos hälytykset sallivat. Näin ammattitaito pysyy yllä. Työ vaatii paljon luovuutta ja osaamista, sillä käytössä on jopa satoja työkaluja ja hoitovälineitä”, kuvailee Hakala.
Jätkäsaaren lisäksi Kuopion Pelastusopistossa koulutetaan pelastajia, mutta koulu ei tarjoa ensihoito-opintoja. Jokainen valmistuva pelastaja joutuu etsimään opiskelupaikkansa itse.
Matti Waitinen on ollut Helsingin pelastuskoulun rehtori vuodesta 2001.
Pelastuskoulun rehtori Matti Waitinen kertoo, että Helsingissä opinnoista huolehtii kaupungin konserni, mikä helpottaa merkittävästi asiaa.
”Tällä hetkellä pelastajatutkintoa opiskelee 30 ja oppisopimuskoulutuksessa on 15 oppilasta. Syksyllä alkavalle alipäällystökurssille tulee kuusi henkilöä. Kurssikoko suhteutetaan henkilöstötarpeeseen eikä ketään ole ikinä koulutettu työttömäksi”, sanoo Waitinen pientä ylpeyttä äänessään.
”Opiskelijahaku kestää tammikuusta heinäkuuhun, ja siihen kuuluvat muun muassa turvallisuusselvitys, erilaiset haastattelut, testit ja soveltuvuuskokeet. Meillä täytyy olla 110 prosentin luottamus pelastajiin. Ensin suoritetaan kaksi vuotta perinteisiä palomiehen opintoja, ja sitten vuoden kestävät ensihoitajan opinnot oppisopimuskoulutuksessa Stadin aikuisopistossa.”
Roihupellon harjoitusalueella on kovia kokenut raitiovaunu. Sitä käytetään pelastusharjoituksissa.
Waitisen mukaan tuleva maakunta- ja soteuudistus voi vaikuttaa koulutukseen.
”Meillä on kuitenkin vahva halu viedä koulutusta eteenpäin, ja kurssit alkavat normaalisti vuonna 2019.”
Tutkintoon tähtäävän koulutuksen ohella pelastuslaitos järjestää turvallisuuskoulutusta jopa 30 000 henkilölle vuodessa. Koulutus on riskilähtöistä, eli mietitään missä vahinko voi sattua. Siihen osallistuu kaupungin henkilöstöä, kuten esimerkiksi koulujen, päiväkotien ja palvelutalojen väkeä sekä HUSin työntekijöitä.
”Iso osa osaamiskeskuksen työtä on kaupunkilaisille suunnattu turvallisuusviestintä, jossa tärkeimpänä kohderyhmänä ovat lapset, nuoret ja koululaiset. Myös jokaisen kaupunkilaisen vastuu omasta turvallisuudesta on tärkeää, eikä sitä voi ulkoistaa muille”, sanoo Waitinen.
Lapsuuden unelma-ammattiin
Tuomas Hasari ohjaa paloauton pelastusasemalta muun liikenteen sekaan.
“Tällä ajaminen on yhtä mukavaa kuin henkilöautolla, vähän isompi auto vain”, palomies-ensihoitajaoppilas Hasari kehuu.
“Näkyvyys on hyvä joka suuntaan.”
Hasari ja tusina muuta Jätkäsaaren pelastuskoulun oppilasta – eli pelastajakurssi 41 – ovat matkalla savusukellusharjoituksiin Itä-Helsingin Roihupeltoon. Aamuruuhka on vilkkaimmillaan paloautojen suunnatessa itään, mutta onneksi on keskustan alittava huoltotunneli. Hasari ohjaa auton huoltotunneliin Kampin parkkihallin sisäänkäynnin kautta. Paloauto putkahtaa takaisin kevätaurinkoon vasta Kaisaniemessä.
Oppilas Janne Kilpeläinen on juuri riisunut varusteensa savusukellusharjoituksen jälkeen.
Kuskin vieressä istuvalle oppilaalle Petri Jukaraiselle sekä takapenkin oppilaille Oveis Mazangille ja Justus Pusalle paloauton ohjaaminen on tuttua puuhaa.
“Jokainen ajaa vuorollaan, että pysyy taito yllä”, Pusa sanoo.
Scania-paloauton mittarissa on 72000 kilometriä. Vesitankki on täynnä, siellä on 2000 litraa vettä. Auto on ollut aiemmin aktiivikäytössä pelastustöissä, mutta nyt se on koulutusautona. Oppilaat ovat jo huomanneet, että paloauto kiinnittää kaduillaliikkujien huomion ilman hälytysvalojakin, missä ikinä liikutaankin.
“Lapsille saa usein vilkutella”, Hasari hymyilee.
Oveis Mazangi (alla), Justus Pusa ja muut kurssilaiset pääsevät kesätöihin Helsingin paloasemille.
Roihupellossa kurssilaisia odottaa merikonteista rakennettu omakotitalosimulaattori. Konttien ympärillä leijuva savu on peräisin koivuklapeista ja tekosavusta. Konteissa oppilaat suunnistavat pareittain savun täyttämissä “huoneissa” ja yrittävät paikantaa ja sammuttaa palon. Savusukellus kestää yhdeltä parilta vajaa kymmenen minuuttia. Sen jälkeen parit saavat palautetta harjoituksen vetäjältä.
“”Hyvä että puhuitte toisillenne paljon. Sillä tavalla molemmille syntyy kokonaiskuva kohteesta”, kouluttaja Richard Hoikka sanoo pelastajaoppilaille Janne Kilpeläiselle ja Petri Jukaraiselle harjoituksen jälkeen.
Merikonttien lisäksi Roihupellon harjoitusalueella on muun muassa joukkoliikenteen kovia kokeneita raatoja: ikkunaton ratikka ja kyljellään makaava linja-auto.
Harjoitusalue on pelastajakurssi 41:n opiskelijoille tuttu alue. Parin kuukauden kuluttua kurssilaiset ovat jo oikeiden pelastustilanteiden edessä.
“Menemme kaikki kesällä ensimmäistä kertaa työharjoitteluun paloasemalle. Odotan innolla, että pääsee töihin”, 24-vuotias jyväskyläläinen Oveis Mazangi sanoo.
“Tämä on minun lapsuuden unelmani. Kävin yläasteella tet-harjoittelussa paloasemalla ja silloin päätin, että haluan isona palomieheksi.”
22-vuotias helsinkiläinen Justus Pusa odottaa myös kesää ja työharjoittelua paloasemalla. Palomieheksi häntä ajoi auttamisen halu.
“Taustalla on se, että pääsee tekemään työtä, mistä on apua muille. Haluan tehdä työtä, jolla on merkitys”, Pusa sanoo.
Pelastajakurssi 41:n oppilaat valmistuvat palomies-ensihoitajiksi vuonna 2020.
Kouluttaja Richard Hoikka (kesk.) antaa savusukellusharjoituksen jälkeen palautetta Janne Kilpeläiselle ja Petri Jukaraiselle.