Jätkäsaaren väestönsuojassa on kolmetuhatta sänkypaikkaa
Teksti ja kuvat: Pipsa Sinkko-Westerholm
Pasi Kanerva vetää Rokkiparkin väestönsuojelutoimintaa.
Jätkäsaaren alle kallioon louhittu Rokkiparkki on muutakin kuin parkkihalli. Valtavassa luolastossa on 900 auton parkkitilan lisäksi väestönsuoja yhdeksälletuhannelle alueen asukkaalle. Kalliosuojan tilat ovat jaettu kahteen erilliseen, samankokoiseen 4500 ihmisen suojaan. Tilat ovat tarkoitettu lähitalojen asukkaille, joilla ei ole omassa talossaan väestönsuojaa.
Väestönsuojan ylläpidosta ja toiminnan organisoinnista vastaa Jätkäsaaren pysäköinti Oy. Sama Helsingin kaupungin yhtiö vastaa koko pysäköintihallin toiminnasta.
Kiinteistöpäällikkö Pasi Kanerva on ainoa toimesta palkkaa saava, muut toiminnassa mukana olevat ovat vapaaehtoisia alueen asukkaita. Heitä koulutetaan väestönsuojan käyttäjiksi. Kanervan mukaan suojien käyttöön tarvitaan tositilanteessa yhteensä noin 200 perehdytettyä ihmistä.
”Koulutuksia on järjestetty vuodesta 2017 ja vasta nyt tarvittu määrä ihmisiä on käynyt joissain koulutuksissa. Se on liian vähän, sillä ihmisistä on osa jo muuttanut pois alueelta ja taidot myös vanhenevat”, Kanerva sanoo.
Jätkäsaaren väestönsuojelutoimintaan tarvitaan siis lisää vapaaehtoisia.
Väestönsuojan käyttöönotosta ja toiminnasta tositilanteessa vastaa alueen asukkaat itse. Mitään julkista tahoa ei ole osoitettu suojien valmisteluun eikä se kuulu taloyhtiöiden huoltoyhtiön tai isännöitsijän tehtäviin, Kanerva sanoo. Hän toivoo mukaan erityisesti naisia, joita toiminnassa on mukana miehiä vähemmän. Sotatilanteessa naiset ovat myös useimmiten ne, jotka jäävät alueelle, kun asevelvolliset määrätään palvelukseen.
Vaikka Rokkiparkki toimii väestönsuojana vain osalle alueen asukkaista, on koulutuksiin tervetulleita kaikki Ruoholahden ja Jätkäsaaren asukkaat.
”Väestönsuojelutoiminta on meidän yhteinen asia ja tietoisuutta asiasta on hyvä jakaa kaikille”, Kanerva perustelee.
Maksuttomia ja kaikille avoimia koulutustilaisuuksia järjestetään kerran tai kaksi kuukaudessa, ainakin joka kuun ensimmäisenä tiistaina kello 18. Koulutukset kestävät korkeintaan kaksi tuntia kerrallaan ja niissä on usein kahvi- tai virvoketarjoilu.
Tilaisuuksissa harjoitellaan, miten tilat saadaan käyttökuntoon 72 tunnissa. Siinä ajassa muun muassa parkkihallista pitäisi poistaa sinne jätetyt autot, koota lukuisat kerrossängyt (sänkypaikkoja on lähes kolmetuhatta), järjestää lavuaarit vesipisteille ja lopuksi sulkea paine- ja kaasutiiviit teräsovet. Niiden edestä ensin pitäisi purkaa lattian rakenteita.
Koulutuksissa opetetaan myös muun muassa huolehtimaan sisään tulevien ihmisten ohjaamisesta, vesihuollosta, ilmanvaihdosta ja siivouksesta.
”Valmistelutöitä on paljon ja ne täytyy osata hoitaa ripeästi. Siksi koulutusta tarvitaan”, Kanerva sanoo.
Kanerva haluaa myös viedä viestiä kaikille taloyhtiöille väestönsuojeluun liittyvien asioiden tärkeydestä. Jokaisessa taloyhtiössä tulee olla pelastussuunnitelma, josta asukkaiden väestönsuojapaikka ilmenee, sekä toiminnasta tietävä ja vastaava henkilö.
”Asiaan pitää paneutua. Toimintaa pitää harjoitella ja tilojen välineistön toiminta pitää tarkistaa. Puhukaa asiasta taloyhtiön hallituksen tai asukastoimikunnan kokouksissa”, Kanerva kehottaa.
Jätkäsaarelaiset Hilkka Nuopponen (vas.) ja Susanna Holappa osallistuivat Rokkiparkissa väestönsuojelukoulutukseen ensimmäistä kertaa. Nuopponen oli käynyt suojassa Hyvän tuulen festeissä järjestetyllä kierroksella.
Viimeinen vuoden 2024 koulutus Jätkäsaaren kalliosuojassa pidettiin joulunalusviikolla. Paikalla varustevarastossa oli parikymmentä alueen aktiivia.
Kanerva kertoi, että vuoden aikana koulutuksissa kävi 52 eri ihmistä. Osa heistä oli käynyt tutustumassa tiloihin Hyvän tuulen festien aikana syyskuussa, jolloin kiinnostuneille järjestettiin kierroksia tunneleihin.
Yksi toiminnasta Festeissä kuullut oli jätkäsaarelainen Hilkka Nuopponen.
”Kävin täällä kierroksella ja sain herätyksen. Osallistuin sen jälkeen paikalla pidetylle SPR:n ensiapukurssille”, Nuopponen kertoo.
Mukaansa tänään hän oli houkutellut jätkäsaarelaisen Susanna Holapan. Naiset eivät vielä tiedä miten säännöllisesti aikovat koulutuksiin osallistua jatkossa. He pitävät toimintaa kuitenkin tärkeänä.
”Moni ei edes tiedä missä oma väestönsuoja sijaitsee”, Nuopponen sanoo.
Joulukuun koulutustilaisuudessa jaettiin tunnustusta ja pieniä tavarapalkintoja aktiivisesti mukana olleille. Kolme aktiivistesti koulutuksiin osallistunutta sai lisäksi rintaansa sinisen nimikyltin, jolla on erityinen tarkoitus: kaikki noin 20 koulutusta on käyty ja haltijalla on täyspätevyys. Muilla osallistujilla nimikyltti on valkoinen.
Yksi sinisen nimikyltin saajista oli Tommi Järvelä. Hän tuli mukaan väestönsuojelutyöhön kaksi vuotta sitten jäätyään eläkkeelle opettajan työstä. Tiedon toiminnasta hän löysi Facebookista. Jätkäsaaressa Järvelä on asunut yhdeksän vuotta.
”Väestönsuojassa vastaan ensisijaisesti autojen siirtämisestä sekä tilojen siivoamisesta, mutta periaatteessa osaan hoitaa kaikkia tehtäviä. Koulutuksissa asioita on aina hyvä kerrata, sillä ne tuppaavat unohtumaan”, Järvelä sanoo.
LÄHDE MUKAAN: Vuonna 2025 väestönsuojakoulutusta Jätkäsaaren Rokkiluolassa järjestetään joka kuun ensimmäisenä tiistaina kello 18. Opasteet koulutuspaikalle väestönsuojaan on koulutusiltoina näkyvillä Välimerenkatu 15:n kohdalla, Rokkiparkin A-portaassa.
Lue lisää aiheesta helmikuun 2025 printtilehdestä. Lehti löytyy lukuisista lehtitelineistä Jätkäsaaressa, Ruoholahdessa, Punavuoressa ja Lauttasaaressa.
Näköislehdet löytyvät mobiiliappin (JR-lehti) etusivun alareunasta. Mobiiliappin voi ladata puhelimellesi Google Playstä tai App Storesta.
Näköislehteen pääsee myös painamalla TÄSTÄ