Jätkäsaari on vilkas taaperokaupunginosa

Joka kymmenes jätkäsaarelainen on alle kouluikäinen. Kaupunki arvioi, että pelkästään tänä vuonna 0–6-vuotiaiden määrä alueella lisääntyy 160 lapsella.

Sohvi Linja muutti Jätkäsaareen viisi ja puoli vuotta sitten.  Nelivuotias Alvar ja kuusivuotias Peppi leikkivät usein Hyväntoivonpuistossa. Hyrrä on monen alueen lapsen suosikki.

Uusille asuinalueille muuttaa tyypillisesti paljon lapsiperheitä. Näin on myös Jätkäsaaressa, jossa tällä hetkellä joka kymmenes on alle kouluikäinen.

Uusi Jätkäsaari – eli 2010-luvulla rakentunut alue saaresta – koki taaperoikäisten huipun vuonna 2015, jolloin peräti 13 prosenttia alueen asukkaista oli 0–6-vuotiaita. 

Viime vuoden lopulla uuden Jätkäsaaren asukasmäärä oli 8 296 ja heistä 858 eli 10,3 prosenttia oli alle kouluikäisiä.

Sohvi Linja puolisoineen muutti Jätkäsaareen juuri taaperohuipun aikoihin, reilu viisi vuotta sitten. Heidän lapsensa Peppi oli silloin vuoden ikäinen. Alvar syntyi paljasjalkaisena jätkäsaarelaisena neljä vuotta sitten.

”Alvarta harmittaa, kun hän on perheen ainoa, joka ei ole koskaan muuttanut”, Linja hymyilee.

Linjojen koti on ryhmärakentamishankkeena rakennetussa taloyhtiössä Juutinraumankadulla.  Lapsilla ei ole Linjan mukaan ollut pulaa samanikäisistä leikkikavereista.

”Rakennusprojekti oli kiva, kun samalla tutustui uusiin naapureihin. Siinä oli samassa tilanteessa olevia perheitä paljon. Suurin osa muutti yhden lapsen kanssa. Sitten pian olikin Alvarin kanssa samaan aikaan syntyneitä tosi paljon.”

Linja on iloinen, että lapsilla on paljon leikkikavereita naapurustossa.

”Lasten kautta me vanhemmatkin olemme tutustuneet tosi hyvin. Juuri tänään menemme naapurin naisten kanssa illalla katsomaan auringonlaskua.”

Linjan mukaan yhteisöllisyys on alueella vahvaa, kun niin moni on samassa tilanteessa. Myös turvallisuudentunne lisääntyy, kun vanhemmat tuntevat toisensa ja toistensa lapset.

Koko Helsinkiä tarkastellessa alle kouluikäisten osuus oli 7,1 prosenttia vuoden 2019 alussa.

Kampinmalmin alueella, johon kuuluu Ruoholahden ja Jätkäsaaren lisäksi Kamppi ja Etu-Töölö, alle kouluikäisten osuus väestöstä oli 6,2 prosenttia.  

Lauttasaaressa vastaava luku oli hieman koko Helsinkiä korkeampi eli 7,9 prosenttia.

Vaikka vuoden 2015 taaperoennätysprosenttiin ei todennäköisesti enää Jätkäsaaressa päästä, alueen absoluuttinen taaperomäärä kasvaa silti kovaa vauhtia.  

”Alueella 0-6-vuotiaiden määrä ylitti viime vuonna tuhat lasta”, kertoo järjestelmäpäällikkö Pekka Vuori kaupunkitutkimusyksiköstä.

Pienet lapset kasvavat nopeasti seuraavaan tilastointihaarukkaan eli 7–15-vuotiaisiin lapsiin. Kun alle kouluikäisten ja koululaisten määrän yhdistää Jätkäsaaressa, heitä on pari viime vuotta ollut noin joka kuudes eli yli 16 prosenttia alueen asukkaista.

”Lasten määrä kasvaa Jätkäsaaressa nopeasti, koska alueelle valmistuu nyt paljon asuntoja”,  Vuori selittää.

”Tänä vuonna 0–6-vuotiaiden määrän ennustetaan kasvavan 160:llä ja 7–15-vuotiaiden kasvavan 130:llä.”

Viimeksi pienten lasten absoluuttinen määrä saarella kasvoi näin paljon vuonna 2017. Silloin 0–6-vuotiaiden määrä alueella lisääntyi 180 lapsella.

Jos Jätkäsaaren taaperoluvut tuntuvat korkeilta, Pekka Vuori kertoo, että aikanaan Ruoholahden rakentuessa lapsimäärät olivat vielä tätäkin kor­keampia. 

”1990-luvun Ruoholahdessa oli lapsia selvästi suurempi osuus väestöstä kuin uudessa Jätkäsaaressa”, Vuori kertoo.

Vuosina 1993 ja 1994 Ruoholahden asukkaista peräti 19 prosenttia eli noin joka viides oli alle kouluikäinen. Nämä Ruoholahden ex-taaperot ovat nyt noin kolmikymppisiä kansalaisia.

Tämä juttu julkaistiin kesä-heinäkuun Jätkäsaari–Ruoholahti-lehdessä. Näköislehdet löytyvät täältä. Seuraava lehti ilmestyy 27.8. 2020

Jätkäsaari–Ruoholahti-lehti
toimitus@ruoholahdensanomat.fi