Ainutlaatuinen puinen kerrostalo valmistui viimein
UUDESSA TALOSSA Wood City -puukorttelin asuintalojen rakennusprojekti ei sujunut hyvin, sillä kosteussuojaus petti ja talo homehtui rakenteistaan. Petersin perhe toivoo, että kaikki on kunnossa.
Wood City -korttelin kaksi asuintaloa valmistuivat helmikuussa. Asukkaat muuttivat sisään kuun viimeisenä päivänä, noin vuoden myöhässä alkuperäisestä aikataulusta. Tuolloin Välimerenkatu 3:ssa sijaitsevaan taloon muuttivat myös Ella ja Roscoe Peters sekä lapset Lumi, 3, ja Robin, 1. Ella ihastui valoisaan neliöön heti.
”Emme olleet nähneet asunnosta kuin pohjapiirroksen, joten oli kiva yllätys, miten ihana asunto onkaan”, Peters kertoo.
Petersit saivat asunnon kiintiöstä, joka varataan kaupungin asunnon vaihtajille. Silti he jonottivat uutta kotia yli vuoden.
Välimerenkadulle Petersit muuttivat kaupungin kolmiosta Selkämerenkadulta.
”Vanhassa asunnossa oli sisäilmaongelmia, mistä johtuen meillä kaikilla oli nenät tukossa koko ajan. Uudessa asunnossa ilma on selvästi raikkaampi”, Peters kertoo.
Uuden kodin mahdolliset homevauriot eivät häntä pelota.
”Toivon, että Heka ja rakentaja ovat tehneet parhaansa asiassa. Rakentamisaikaiset kosteusongelmat uutisoitiin mediassa niin näkyvästi, että uskoisin heidän ottavat asian vakavasti.”
”Aika näyttää miten käy. Jos oireilumme taas alkaa, niin puutumme tietysti asiaan. Toivon silloin, että meillä kuunnellaan.”
Kosteusvaurioiden lisäksi talossa on ollut valmistumisen jälkeen monenlaisia ongelmia, kuten vesivuotoja sekä puutteita ja vikoja irtaimistossa.
”Meillä ei onneksi ole ollut mitään isompaa. Kylpyhuoneen pyyhekoukut piti vaihtaa, sillä ne oli asennettu metrin korkeudelle lattiasta”, Peters nauraa.
Eniten harmia on aiheuttanut jätejärjestelmä Rööri, joka on jatkuvasti epäkunnossa.
”Onneksi rappuun avattiin äskettäin kierrätyshuone, johon voi viedä myös sekajätettä. Nyt jätteet eivät enää keräänny pihalle Rööriputken ympärille”, Peters kertoo.
Hekan tiedottaminen asioista on Petersin mukaan ollut huonoa.
”Onneksi talon Facebook-ryhmässä on aktiivisia kirjoittajia. Sieltä olen saanut paljon tietoa.”
Parasta 98,5 neliön asunnossa Ella Petersin mukaan on sen avaruus ja valoisuus sekä asunnon erilainen arkkitehtuuri.
”Pohjaratkaisu on jännä, sillä läpi asunnon kulkee vino seinä.”
Seinä toi sisustukselle haastetta, mutta miellyttää Petersin silmää koko ajan enemmän. Mieluisaa on myös se, että seiniltä puuttuvat patterit. Koko talo lämmitetään lattialämmityksellä.
”Lisäksi asunnossa on valtava, puulla vuorattu, lasitettu parveke.”
Naapurit ovat Petersin mukaan mukavia ja kaveriperhekin on jo löytynyt.
”Heidän samanikäisten lasten kanssa ollaan käyty leikkimässä”, Peters kertoo.
Talossa on kerhohuoneen lisäksi harrastetila, johon Peters toivoo liikuntatilaa tai pientä kuntosalia.
A-talossa on kirpputori ja parturi-kampaamo, B-talon liiketila on vielä tyhjä. Siihen Peters toivoo kahvilaa tai lounasravintolaa. Ruokakaupassa Peters käy viereisessä K-Marketissa ja muita hankintoja tehdään Verkkokaupasta ja Ruoholahden ostoskeskuksesta.
”Alueelta ei tarvitse poistua kuin lasten mummolaan Hakaniemeen. Sinne kuljemme kätevästi ratikalla.”
Pipsa Sinkko-Westerholm
toimitus@ruoholahdensanomat.fi
Wood Cityn tuskien taival
Suomalaisen puurakentamisen lippulaivaksi tituleeratun Wood Cityn kaksi asuintaloa valmistui helmikuussa 2019. Niiden rakentaminen aloitettiin vuonna 2015.
Vuonna 2017 Helsingin Sanomat kertoi, että taloissa on ilmennyt kosteusongelmia. Puuelementtien koivuvanerisista liitoskohdista oli löytynyt mikrobivaurioita. Lehden mukaan homeen syntyminen ei johtunut puutteellisesta suojauksesta vaan tutkimuksesta, jossa haluttiin tutkia Suomen oloissa uudenlaista rakennustekniikkaa. Talot rakennettiin muualla valmistetuista massiivipuuelementeistä ilman koko talon peittävää sääsuojaa.
Tutkimusta rahoitti puuelementtien toimittaja Stora Enso ja ympäristöministeriö.
Tutkimustuloksena valmistui kaksi diplomityötä Tampereen teknillisestä yliopistosta.
Diplomitöiden tarkastaja, rakennusfysiikan professori Juha Vinha sanoi tuolloin, että kosteudenhallinta rakennusaikana ei mennyt suunnitelmien mukaan. Massiivipuiset elementit kestivät kosteutta, mutta elementtien liitoksissa käytetty koivuvaneri homehtui.
Rakentaja SRV:n viestintäpäällikkö Heidi Tetteh ja vuokranantaja Hekan asiakkuuspäällikkö Ari Sihvola ovat yhtä mieltä siitä, että kosteusvaurioiden korjaamiseksi ja homeen poistamiseksi on tehty kaikki mahdollinen.
”Korjaukset tehtiin näkyvien pintojen osalta desinfioimalla, jonka jälkeen vauriokohdat on mekaanisesti poistettu hiomalla”, Tetteh kertoo.
Hänen mukaansa korjaustyöt tehtiin huolellisesti johtavien asiantuntijoiden ohjauksessa. Hekan Sihvolan näkemykset edustavat myös rakennuttaja ATT:n eli Helsingin kaupungin asuntotuotannon virallisia kantoja.
”Helsingin kaupungin rakennusvalvonta on ollut tiiviisti mukana ja muun muassa koivuvanerikiinnikkeitä on tarvittaessa vaihdettu teräksisiin. Kohteessa tehtiin myös mittauksia”, Sihvola kertoo.
Kaikkien osapuolien mukaan rakennukset saatiin korjauksilla kosteusturvallisiksi ja terveellisiksi asua.
Rakennuslehti.fi uutisoi marraskuussa 2017, että asiantuntijoiden mukaan mikrobivauriot olivat syntyneet syvälle talojen rakenteisiin eikä niitä olisi pystytty puhdistamaan mekaanisesti eli esimerkiksi hiomaan pois ilman koko talon purkamista.
Tetteh korostaa, että mitään vaaraa ei ole.
”Asuintalot on poikkeuksellisen tarkasti kartoitettu, dokumentoitu, korjattu ja laatu varmennettu”, hän sanoo.
Tetteh jatkaa, että jos jatkossa sisäilmaongelmia kuitenkin löytyy, niiden korjaamisessa noudatetaan urakkasopimusta. Ari Sihvolan mukaan vuokranantaja Heka olisi tuolloin velvollinen selvittämään ongelman syytä ja korjaamaan epäkohdat.
”Uudiskohteissa pääurakoitsijalla eli SRV:llä on kahden vuoden takuuajan vastuu ja rakennuttaja ATT vastaa talon vioista ja puutteista 10 vuotta”, Sihvola kertoo.