Valituslupa seuraavaksi neljäksi vuodeksi
Ilmasto. Vanhustenhoito. Maahanmuutto. Sote. Kevään eduskuntavaalien alla meille on tarjoiltu isoja aiheita, joihin on helppo tarttua.
Äänestyspäivänä 14. huhtikuuta nähdään myös, heijastuvatko ilmastoraportit tai vanhustenhoitoyksiköissä ilmenneet hoitopuutteet äänestyskäyttäytymiseen.
Ennakkoäänestysten alkaessa demarit ovat selkeästi suurin puolue. Perussuomalaiset ovat nousseet kärkikolmikkoon lähes tasoihin kokoomuksen kansa. Pääministeripuolue keskusta on mielipidemittausten mukaan kärsimässä rajun tappion ja on kannatuksessa vain hivenen vihreitä edellä.
Äänestäjät liikkuvat puolueiden välillä, mutta miten käy äänestysprosentin?
Eduskuntavaalien äänestysprosentti vuoden 2015 vaaleissa oli 70,1. Kolme kymmenestä äänioikeutetusta jättää siis äänensä käyttämättä. Nuorten kohdalla äänestysinto on selvästi keskiarvoa alemmalla tasolla.
Myös nuorten aikuisten eli 18–34-vuotiaiden ehdokkaiden määrä on tänä vuonna alhaisempi kuin kertaakaan 2000-luvulla, kertoi Keskisuomalainen maaliskuun lopulla.
Suorasukainen päätelmä on, että minkä tahansa näköinen eduskunta nyt valitaankin, se ei ensisijaisesti mieti, millainen yhteiskunta olisi nuorelle hyvä.
Kuskin paikalle nuorilla ei ole juuri halua, tai edes apukuskiksi huutelemaan ohjeita tai neuvomaan reitin valinnassa. Nuori aikuinen vaikenee auton takapenkille. Odottelee, minne auto vie.
Päättäjien olisi syytä miettiä, miksi politiikka näyttäytyy nuorelle liian etäisenä.
Kodin ja koulun rooli ovat tärkeitä, kun nuori pohtii omia vaikuttamisen mahdollisuuksiaan yhteiskunnassa. Jos päätöksentekoprosessi jää nuorille epäselväksi, myös kiinnostus äänestämiseen lerpahtaa. Pitäisikö politiikkaa ja päätöksentekojärjestelmää opettaa kouluissa tai toisella asteella entistä enemmän?
Ehkä joku koulu voisi kokeilla ilmiöjaksoa, joka konkretisoisi, miten arkisistakin asioista ympärillämme päätetään Suomessa.
Äänestämällä voi vaikuttaa, ja äänestämällä saa myös valitusluvan seuraavaksi neljäksi vuodeksi, jos ja kun päätöksenteko ei suju itselle mieleisesti eduskunnassa.
Äänestysprosenttien valossa etelähelsinkiläiset ovat demokratiasta välittäviä. Aktiivisuus vaaleissa on selkeästi maan keskiarvon yläpuolella.
Ruoholahden äänestysprosentti vuoden 2015 eduskuntavaaleissa oli 77,8 ja Jätkäsaaren 80,5. Kampissa aktiivisuus oli 81,1 prosenttia ja Lauttasaaressa 83,8 prosenttia.
Äänestä aina kun saat. Niin eduskuntavaaleissa kuin toukokuun eurovaaleissakin.